Mökillä viihdytään vuoden ympäri


Monelle mökki on toinen koti, jossa viihdytään jopa enemmän
kuin vakituisessa asunnossa. Osa mökkiläisistä haluaisi asua
mökillä vakituisesti, mutta lainsäädäntö pistää usein hanttiin.

Kari Luukkonen ja Irja Kukka viihtyvät mökillä luonnon rauhassa. Toisaalta maalle mahtuu ääntäkin, kun he pitävät esimerkiksi karaokeillan ystävien kanssa.

Kari Luukkosella ja Irja Kukalla on ollut mökki Lohjanjärven rannalla jo 25 vuotta.
– Asuimme Vantaalla omakotitalossa, kun Irja innostui, että pitää saada mökki. Minä olisin halunnut veneen tai mökin meren rannalta, mutta Irja ei halunnut meren rannalle, koska siellä tuulee aina, Luukkonen kertoo.
He kiersivät katsomassa kymmeniä mökkejä, mutta aina joko mökki tai tontti oli huono. Luukkosenkin mieli muuttui kuitenkin Lohjansaaressa käynnin jälkeen.
– Tutuillamme oli mökki täällä Lohjansaaressa ja he kutsuivat kylään, Kukka saoo.
– Katsoimme, että voi veljet mikä paikka. Samaa sanovat kaikki tututkin, jotka käyvät mökillämme, Luukkonen kertoo.
Kun he olivat vielä työelämässä, Vantaalla tehtiin pitkää päivää, jotta mökillä pystyi viettämään pitkiä viikonloppuja.
– Työviikko unohtui aina hyvin tänne tullessa, Luukkonen sanoo.
Nykyään he ovat mökillä ympäri vuoden ja vain piipahtava kotona välillä. Kun tulee vieraita, lämmitetään rantasauna. Aiemmin käytiin myös porukalla retkellä Paavolan tammella.

Mökillä luonto on lähellä

Luukkonen ja Kukka viihtyvät Lohjalla ja Lohjansaaressa hyvin ja tekemistä mökillä riittää aina.
– Täällä on rauhallista, mutta myös paljon konsertteja ja muita tapahtumia, Kukka sanoo.
Myös ympäristö ja kauniit maisemat ovat heille tärkeitä.
– Täällä voi hengittää, kun on avaruutta, kuvaa Luukkonen.
Maalle mahtuu elämän ääniä, eikä kukaan häiriinny karaokeillastakaan, kun sellaisen järjestää ystävien kanssa.
– En tiedä, miten me kaupungissa pärjäisimmekään, Kukka naurahtaa.
Luonnon läheisyys on heille tärkeää ja eläinten tekemisiä seurataan ahkerasti. Esimerkiksi kärpät, lumikot, näädät, oravat, kauriit ja monenlaiset linnut vierailevat toisinaan mökin pihassa. Välillä ne aiheuttavat päänvaivaa ja hauskoja sattumuksiakin.
– Kerran peipposen pesä putosi pihatammesta. Nostimme sen pienessä korissa takaisin puuhun, ja eri linnut kävivät vuorotellen ihmettelemässä koria. Toisella kertaa kiukaassa oli västäräkki. Yleensä laitamme puut valmiiksi ja vain sytytämme ne, kun tulemme mökille, mutta sillä kertaa piti viedä tuhkat ulos. Kari vei tuhkia ja ihmetteli, mitä ääntä kuuluu. Se olin minä. Kiljaisin, kun västäräkki lensi kiukaasta ulos. Se oli pitkään ihan nokinen ja putsasi itseään kauan, Kukka kertoo.
– Kerran taas aallot toivat silkkiuikun pesän rantaamme. Soitimme Korkeasaareen, ja sieltä neuvottiin viemään pesä pidemmälle kaislikkoon. He sanoivat, ettei pesä ehkä enää kelpaa emolle ja niin siinä kävikin, he harmittelevat.
– Kerran rukkaset katosivat ja syytin siitä jo Irjaa. Myöhemmin ne löytyivät kuitenkin liiteristä. Orava oli tehnyt niistä perustuksen pesäänsä, Luukkonen sanoo.

Haaveena vakituinen asuminen mökillä

Moni haaveilee mökille muutosta etenkin jäätyään eläkkeelle. Luukkonen ja Kukkakin haluaisivat asua mökillä vakituisesti, mutta eivät saa, vaikka heidän mökkinsä on kuin pieni omakotitalo ja tontti on omakotitalotontti.
– Kaupunki olisi antanut luvan vakituiseen asumiseen, mutta ELY-keskus ei, koska heidän mukaansa kyse ei ole omakotitalosta ja osa tontistamme haluttaisiin muuttaa luonnonsuojelualueeksi, he kertovat.
– Olimme muuttamassa Vantaalta tänne ja rakennuslupakin oli omakotitaloon, mutta emme kerenneet silloin rakentaa ja rahaakin oli rajallisesti, Kukka kertoo.

Lainsäädäntö ja mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi

Mökin muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi vaikuttavat sekä alueen kaava että mökin kunto.
– Mikäli alue on haja-asutusaluetta tai aluetta, jossa ei ole vakituisen asumisen mahdollistavaa kaavaa, lupamenettely on kaksivaiheinen. Kaava määrittelee, millaisia rakennuksia alueelle voi rakentaa, joten jos alueella on ranta-asemakaava loma-asumiseen, tulee ensin hakea poikkeamislupa kaavan vastaisesta käyttötarkoituksesta. Haja-asutusalueella, joka sijaitsee ranta-alueella, tarvitaan myös poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle. Poikkeamisluvat käsittelee kaavoitus ja myönteisen poikkeamisluvan jälkeen haetaan rakennusvalvonnalta rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, kertoo Lohjan kaupungin johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää.
Käyttötarkoituksen muutoksia haetaan harvoin.
– Muutos vaatii selvityksiä. Pitää miettiä, miten käyttötarkoituksen muutos vaikuttaa ja kuinka paljon muutkin haluavat muutoksia, jos yksi saa sellaisen, Mäenpää sanoo.
Jos poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle saadaan, tarkastellaan seuraavaksi rakennusta.
– Pitää hakea rakennuslupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle. Vanhoja rakennuksia voi olla vaikea saada muutettua omakotitaloiksi, koska niissä on usein puutteita esimerkiksi lämmöneristyksessä. Korjattavaa tulee helposti paljon. Usein onkin järkevämpää rakentaa kokonaan uusi talo. Jos taas rakennus on alun perin rakennettu omakotitaloksi, se on helppo muuttaa säädösten mukaiseksi, Mäenpää sanoo.
Asukas saattaa ajatella, että kyllä hän pärjää vähemmilläkin eristeillä, mutta lainsäädäntö pistää silti vastaan.
-Suomi on sitoutunut energian säästötavoitteisiin ja energiatehokkuus on vahvasti esillä lainsäädännössä, joka tulee EU-tasolta, eikä ole kuntakohtaista.
Tekniseltä puolelta pitää itse rakennuksen lisäksi huomioida myös esimerkiksi jätevesiasiat.

SMS