Historian havinaa ja luonto- kohteita Kuninkaantien varrella


Uusia Kuninkaantie-kylttejä on tarkoitus saada tien varteen parin vuoden sisällä. Kuvan kyltti sijaitsee Haminassa. -Monessa yhteydessä on todettu, että vaikka on olemassa kartta, kyltti herättää ihmisten kiinnostuksen eri tavalla. Niiden kautta Kuninkaantie nousee esille maisemasta, muuten se olisi vain yksi tavallinen tie, Torsti Salonen perustelee kylttien tarvetta.

Historiallinen Kuninkaantie kulkee Turusta Vironlahdelle. Sen merkitys on ajan saatossa muuttunut Suomen tärkeimmästä valtaväylästä matkailutieksi, jonka varrelta löytyy monenmoista nähtävää vanhoista kartanoista ja ruukeista luontokohteisiin.
– Kuninkaantie on ollut Suomen vanhin ja tärkein tie Hämeen härkätien ohella. Se on yhdistänyt 1300-luvulta lähtien kirkot, kaupungit ja kartanot Turku-Viipuri välillä, kertoo historioitsija Torsti Salonen.
– Talonpojat rakensivat tien kuninkaan määräyksestä. Sen virallinen nimi on Suuri rantatie, mutta Kuninkaantiestä alettiin puhua, koska se tehtiin kuninkaan käskystä. Sitä käyttivät mm. kuriirit ja armeija sekä kuningas itse valtakuntaansa tutustuessaan, Salonen jatkaa.
Vaikka kyseessä on vanha tie, 80% siitä on edelleen käytettävissä. Osa on jäänyt pääkaupunkiseudulla rakennusten alle. Kuninkaantien sijainti on myös hieman muuttunut historian kuluessa. Monilla saattaa olla mielikuva, että kyseessä on tie, joka oli merkittävä hyvin kauan aikaa sitten, mutta tässä suhteessa Kuninkaantie yllättää.
– Se oli 1930-luvulle asti Suomen tärkein tie, sillä vasta 1930-1940-luvuilla rakennettiin valtatie Turku-Helsinki välille. Sen jälkeen Kuninkaantie unohtui nopeasti, kun uusia valtateitä rakennettiin. Kuninkaantie löydettiin uudelleen 1990-luvulla matkailun näkökulmasta. Nyt se on tärkeä historiallinen tie, joka yhdistää monipuolisesti kulttuuri- ja luontokohteita, Salonen kertoo.

Yhdistys edistämään matkailutoimintaa

1990-luvulla käynnistyi Kuninkaantie-projekti, jonka kautta tien varteen pystytettiin Kuninkaantie-kylttejä ja markkinoitiin tien matkailukohteita. Rahoituksen loputtua projekti jäi oman onnensa nojaan, kun kukaan ei enää kehittänyt sitä. Kaksi vuotta sitten alkoi kuitenkin uusi projekti, jonka tuloksena on tarkoitus saada aikaan pysyvää toimintaa. Samalla perustettiin Kuninkaantie-yhdistys ylläpitämään ja edistämään matkailutoimintaa. Salonen on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana kuluvaan vuoteen saakka. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyy mm. ajankohtaisia asioita ja kohde-esittelyjä. Verkosta löytyy Retkipaikan kautta myös interaktiivinen kartta tiestä ja matkailukohteista. Tammikuussa ilmestyi lisäksi paperikartta, jota saa esimerkiksi Lohjan Matkailupalvelukeskuksesta sekä matkailukohteista Kuninkaantien varrelta.
– Yhdistys on saanut hyvän aloituksen ja puolet tien varren kunnista on jo yhdistyksen jäseniä. Lohja käsittelee vielä asiaa, Salonen kertoo.

Historioitsijan vinkit Kuninkaantien varrelle

Kuninkaantien varrelta löytyy monia hienoja matkailukohteita. Osa niistä ei satu aivan historiallisen Kuninkaantien varrelle, mutta ne ovat kuitenkin muutamien kilometrien säteellä tiestä. Hienoista kohteista Salonen mainitsee Mustion, Fiskarsin ja Fagervikin ruukit, Raaseporin linnanrauniot, Virkkalassa sijaitsevan Kastlähteen, jossa ristiretkeläiset kastoivat seudun asukkaita kristinuskoon 1200-luvulla, Sjundbyn linnan Siuntiossa, Pokrovan luostarin ja Hvitträskin ateljeen Kirkkonummella, Porkkalan historiasta kertovan Degerby-Igor-museon ja Inkoon ja Tenholan kirkot.
– Jokainen kirkko on omalla tavallaan hieno ja mielenkiintoinen. Tenholan kirkko on vähemmän tunnettu, mutta se lyö matkailijat aina ällikällä. Se on sisältä upea, aivan kuin korurasia, Salonen kertoo.
Uusia matkailukohteita edustaa mm. Tytyrin Elämyskaivos. Luontokohteista Salonen mainitsee Paavolan tammen, Lohjanjärven saariston sekä Kukkumäen Virkkalassa ja Pohjan kirkon lähellä sijaitsevan Kasbergetin vuoren, jolta aukeaa upea näköala.
– Ne ovat vanhoja, viikinkiaikaisia vartiopaikkoja. Kasbergetillä on myös pronssikautisia hautoja, Salonen sanoo.
Siuntion kirkon vieressä sijaitsevan Krejansbergetin laelta löytyy myös isoja, pronssikautisia hautoja ja perimätiedon mukaan viereinen Tjusterbybergen on toiminut mahdollisesti linnavuorena.
– Näissä kohteissa yhdistyvät luonto ja historia, Salonen toteaa.
Valitsi Kuninkaantien varrelta millaisia käyntikohteita tahansa, Salonen neuvoo varaamaan retkeen riittävästi aikaa.
– Kannattaa ottaa kunnolla aikaa, katsella rauhassa ja pitää mielessä se, että Kustaa III:ltakin meni kolme päivää kulkea Kuninkaantie pelkästään Turusta Helsinkiin. Hän myös yöpyi kaksi kertaa matkan aikana Perniössä ja Fagervikissa.

Kuninkaantiellä riittää mahdollisuuksia

Salonen näkee Kuninkaantiessä paljon matkailullisia mahdollisuuksia. Hän kertoo, että Kuninkaantiellä on potentiaalia etenkin kotimaanmatkailussa, mutta myös ulkomaalaiset ovat olleet kiinnostuneita siitä.
– Esimerkiksi ruotsalaisia Kuninkaantie kiinnostaa. Viking Linen kanssa onkin tehty sellaista yhteistyötä, että ihmiset tulevat laivalla Turkuun, kulkevat Kuninkaantietä Helsinkiin ja astuvat siellä taas laivaan, Salonen sanoo.
– Suomen kartanoita ei juuri kannata markkinoita keskieurooppalaisille, mutta esimerkiksi luontokohteet ja kalastusmahdollisuudet voisivat kiinnostaa heitä, hän jatkaa.
Salonen näkeekin, että yksi Kuninkaantien vahvuus on sen monipuolisuus.
– Olemme kehittäneet erilaisia teemoja. Se voi olla mitä vaan, kuten liikuntaa, luontoa, kulttuuria tai historiaa. Ei tarvitse mennä katsomaan vanhoja kirkkoja, jos ne eivät kiinnosta, vaan voi kiertää esimerkiksi pienpanimoita. Myös golf-kenttiä voidaan kiertää, niitä on matkan varrella monta.
Kuninkaantie on hyvä kohde myös siinä mielessä, että sen varren nähtävyyksiin voi tutustua niin yksin kuin ryhmänkin mukana.
– Yksin matkaajille olemme kehittäneet esimerkiksi pyöräilyreittiä, Salonen kertoo.
Ryhmämatkoja toteuttaa useampikin kotimainen matkanjärjestäjä. Pakettimatkaan voi liittää majoittumisen sopivan matkan välein.
Salosen mielestä ihmisten on hyvä tietää historiasta, kuten esimerkiksi Kuninkaantiestä.
-Se kertoo pitkästä kulttuurihistoriasta ja liikkumisen historiasta, siitä miten ennen on matkustettu. Se antaa kouluopetukseen myös perspektiiviä Suomen vanhemmasta historiasta, joka on jäänyt vähän sivuun.
Kuninkaantiehen liittyy myös paljon mielenkiintoisia tarinoita. Niitä kuulee oppailta, mutta voi myös itse lukea verkosta sekä kirjoista, kuten Kuninkaantieltä kerrottua -teoksesta.

Kyltit takaisin tien varteen

1990-luvulla Kuninkaantie merkittiin Uudenmaan liiton omistamilla kylteillä, mutta niiden kunnostukseen ei panostettu ja liikennemerkkidirektiivin muutoksen myötä kyltit päätettiin poistaa toissa vuonna, kun Kuninkaantie-yhdistystä ei vielä ollut. Tuolloin paikoilleen jäivät vain nykyvaatimuksia vastaavat kyltit, joita ei enää juuri löydy Länsi-Uudenmaan alueelta.
-Jatkossa yhdistys ottaa kylteistä vastuun. Tarkoituksena on kuntien kanssa yhteistyössä palauttaa kyltit nykyvaatimuksia vastaavina. Monessa yhteydessä on todettu, että vaikka on olemassa kartta, kyltti herättää ihmisten kiinnostuksen eri tavalla. Niiden kautta Kuninkaantie nousee esille maisemasta, muuten se olisi vain yksi tavallinen tie, Salonen perustelee.
Kylttejä on odotettavassa tien varteen parin vuoden sisällä, sillä esimerkiksi Espoo ja Salo ovat ottaneet jo vastuuta niiden pystyttämisestä. Isosta kustannuksestakaan ei ole kyse, sillä muutama kyltti lisää ei juuri tunnu kuntien valtavassa liikennemerkkimäärässä.