L\u00e4nsi-Uusimaa on asutettu jo varhaisella kivikaudella, viitisen tuhatta vuotta j\u00e4\u00e4kauden p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen (7000-5000 eKr.). Ensimm\u00e4isi\u00e4 asukkaita kutsutaan paleoeurooppalaisiksi, koska mit\u00e4\u00e4n tarkkaa tietoa heist\u00e4 ei ole. Pronssikaudella Suomen ja Viron alueille tuli id\u00e4st\u00e4 suomalais-ugrilaisia, jotka toivat mukanaan uuden kielen ja uudet innovaatiot, py\u00f6r\u00e4n ja saviastiat.<\/p>\n
Muutenkin v\u00e4ke\u00e4 on tullut ja mennyt. Esimerkiksi 500-700-luvulla jKr. L\u00e4nsi-Uudellemaalle asettui vendej\u00e4, jotka olivat l\u00e4ht\u00f6isin nykyisen Puolan alueelta. Paikannimi Ventel\u00e4 saattaa tutkija Torsti Salosen mukaan viitata juuri vendeihin.<\/p>\n
Rautakaudella L\u00e4nsi-Uudenmaan asutus oli p\u00e4\u00e4asiassa h\u00e4m\u00e4l\u00e4ist\u00e4. Niinp\u00e4 Virkkalan nimi on tullut h\u00e4m\u00e4l\u00e4isest\u00e4 etunimest\u00e4 Virkka, joka on Pirkan rinnakkaisnimi. Lis\u00e4ksi Salon Rikalasta muutti varsinaissuomalaisia, jotka asettuivat p\u00e4\u00e4asiassa Lohjanj\u00e4rven l\u00e4nsi- ja pohjoispuolelle. Alueen murteissa on eroja juuri asutushistorian seurauksena.<\/p>\n
Viikinkiretkien aikana Uudenmaan rannikko tyhjeni asukkaista, kun ihmiset muuttivat sis\u00e4maahan turvaan ry\u00f6st\u00f6retkilt\u00e4. Lohjanj\u00e4rven alue oli etel\u00e4isint\u00e4 asuttua aluetta.<\/p>\n
– Sitten viikingit alkoivat 1150-luvulla asuttaa tyhj\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 aluetta, joka oli heille uusi maa. Siit\u00e4 tulee nimi Nyland, Uusimaa. Siirtolaisia muutti l\u00e4hinn\u00e4 Ruotsin Uplannista, Tukholman pohjoispuolelta, Salonen kertoo.<\/p>\n
Nykyiset Uudenmaan suomenruotsalaiset ovat n\u00e4iden siirtolaisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Uhat id\u00e4st\u00e4 ja etel\u00e4st\u00e4<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Tanska ja Ruotsi alkoivat 1100-luvun lopulla kilpailla Suomen herruudesta. Molemmat maat toteuttivat valloitus- ja ristiretki\u00e4 Uudellemaalle ja H\u00e4meeseen sek\u00e4 rakensivat joitakin linnakkeita. Junkarsborgin linnake Mustionjoen saarella P\u00e4sartr\u00e4sketin kaakkoispuolella saattoi olla tanskalaisten rakentama.<\/p>\n Ruotsi voitti kilpailun Suomesta ja tanskalaiset saivat valtaansa Viron.<\/p>\n Pian saapui uusi uhkaaja id\u00e4st\u00e4, kun Novgorodin Ven\u00e4j\u00e4 oli kasvanut suurvallaksi. Ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t 1200-luvulla useita ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4 L\u00e4nsi-Uudellemaalle. Vasta vuonna 1323 solmittu P\u00e4hkin\u00e4saaren rauha lopetti ry\u00f6stelyn.<\/p>\n Tanskalaiset aktivoituivat uudestaan 1400-luvulla tekem\u00e4ll\u00e4 ry\u00f6st\u00f6- ja valloitusretki\u00e4 L\u00e4nsi-Uudellemaalle Virosta k\u00e4sin. Raaseporin linna oli 1400-luvulla pariin otteeseen tanskalaisten hallussa. Tanskassa oli maaorjuus toisin kuin Ruotsissa, mink\u00e4 seurauksena tanskalaiset linnanherrat kohtelivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin talonpoikia kuin maaorjiaan.<\/p>\n 1300-luvulla koko Euroopassa liikkui kulkutauteja.<\/strong><\/p>\n – Rutto eli musta surma oli pahin kulkutaudeista. Suomessakin siihen kuoli noin kolmasosa ja joissain pit\u00e4jiss\u00e4 jopa puolet v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Muulloin kuin ry\u00f6st\u00f6retkien aikana ja Tanskan alaisuudessa el\u00e4m\u00e4 oli L\u00e4nsi-Uudellamaalla melko turvallista. Vakavia rikoksia tehtiin luultavasti suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Suurimpia vaaratekij\u00f6it\u00e4 tavallisille ihmisille olivat suurpedot: alueella liikkui sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 susia ett\u00e4 talvisin n\u00e4lkiintyneit\u00e4 susilaumoja, jotka saattoivat k\u00e4yd\u00e4 ihmisten kimppuun.<\/p>\n – El\u00e4m\u00e4 oli melko lailla tasaista. Tilattoman v\u00e4est\u00f6n joukkoa ei ollut, eik\u00e4 ollut piikoja tai renkej\u00e4 vaan l\u00e4hes kaikki olivat talonpoikia. Kaikille riitti tiloja ja tiloille riitti asukkaita. Uudisraivaukseen oli mahdollisuuksia etenkin Nummella, Pusulassa ja Pyh\u00e4j\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n Neitsyt Maria ja pyhimyksi\u00e4<\/strong><\/p>\n Kristinusko saapui Uudellemaalle jo kauan ennen ristiretki\u00e4, sek\u00e4 kauppiaiden ett\u00e4 kristityiksi k\u00e4\u00e4ntyneiden ruotsalaisten siirtolaisten mukana.<\/p>\n – Kristinuskosta omaksuttiin vaikutteita jo kauan ennen k\u00e4\u00e4nnytysty\u00f6t\u00e4 ja kastamista, esimerkiksi vainajat haudattiin kristilliseen tapaan ja ristej\u00e4 pidettiin kaulassa, vaikkei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ysin ymm\u00e4rretty niiden merkityst\u00e4. Toisaalta muinaissuomalaiset uskomukset ja palvonta eliv\u00e4t viel\u00e4 hyvin pitk\u00e4\u00e4n kristinuskon rinnalla. Keskiajalla voitiin palvoa vanhoja jumalia varmuuden vuoksi ja k\u00e4yd\u00e4 kirkossa palvomassa uutta jumalaa, varmuuden vuoksi, kertoo Salonen.<\/p>\n Perim\u00e4tiedon ja Kaiku M\u00e4enp\u00e4\u00e4n tutkimusten mukaan Tanskan roomalais-katolinen arkkipiispa Anders Sunesen kastoi ensimm\u00e4iset lohjalaiset kristityiksi Virkkalan Kastl\u00e4hteell\u00e4 vuonna 1202. H\u00e4n liikkui silloin Uudenmaan rannikolla.<\/p>\n 1200-luvulla perustettiin roomalais-katoliset seurakunnat Lohjalle, Karjaalle, Inkooseen ja Tenholaan ja rakennettiin niille ensimm\u00e4iset kirkot. Seurakunnat alkoivat vastata my\u00f6s paikallishallinnosta.<\/p>\n – Taikuudella ja erilaisilla ennusmerkeill\u00e4 oli keskiajan ihmisille suuri merkitys. Musta surma n\u00e4htiin erilaisten pahojen voimien vaikutukseksi, mutta kirkko k\u00e4\u00e4nsi sen Jumalan teoksi, rangaistukseksi paheellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja synneist\u00e4. N\u00e4in kristinuskoa pikkuhiljaa vahvistettiin ja tuotiin ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n L\u00e4nsi-Uudenmaan suomenkielisten kirkollinen keskus oli Kyrkstadin kappeli siihen asti, kun ensimm\u00e4inen nykyisell\u00e4 paikalla sijainnut kirkko rakennettiin.<\/p>\n Virolaisen Padisten sisterssil\u00e4isluostarilla oli L\u00e4nsi-Uudellamaalla maa- ja kalastusoikeuksia, esimerkiksi Karjaanjoen kalastusoikeudet kuuluivat munkeille. Sisterssil\u00e4isten lis\u00e4ksi alueella liikkui kiertelevi\u00e4 kerj\u00e4l\u00e4ismunkkeja.<\/p>\n Roomalais-katolinen aika p\u00e4\u00e4ttyi Ruotsi-Suomessa uskonpuhdistukseen 1500-luvun alussa. My\u00f6s keskiajan katsotaan p\u00e4\u00e4ttyneen uskonpuhdistukseen.<\/p>\n Kanteletta ja kansantansseja<\/strong><\/p>\n Tavalliset ihmiset eiv\u00e4t juurikaan matkustaneet ennen kuin 1800-luvulla, koska matkustaminen oli hyvin vaivalloista.<\/p>\n – Keskiaikaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4npiiri oli hyvin suppea. L\u00e4hinn\u00e4 toimittiin omassa kyl\u00e4yhteis\u00f6ss\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n tiedotusv\u00e4lineit\u00e4 ei ollut. Tarinoita ja huhuja maailmalta kuultiin markkinoilla ja kirkkomatkoilla.<\/p>\n Keskiajalla my\u00f6s kulttuuriel\u00e4m\u00e4 oli varsin suppeaa. Kansanmusiikkia ja -tansseja harrastettiin yleisesti. Tavallisilla ihmisill\u00e4 ei ollut kirjoja, eik\u00e4 niit\u00e4 olisi osattu lukeakaan. Kiert\u00e4vi\u00e4 teatteriryhmi\u00e4 saattoi liikkua Kuninkaantiet\u00e4 Turusta Viipuriin. Kuvataiteita oli mahdollista n\u00e4hd\u00e4 vain kirkkomaalauksissa, jotka sen vuoksi koettiinkin hyvin vaikuttaviksi. Kirkkomusiikin taso riippui paikkakunnalla vaikuttaneista kirkonmiehist\u00e4.<\/p>\n – Lohjan seurakunnassa oli hyvin korkeatasoisia pappeja. Esimerkiksi kirkkoherra Jacobus R\u00f6dh oli aiemmin toiminut jopa Pariisin yliopiston rehtorina. Voisin kuvitella, ett\u00e4 h\u00e4n olisi kouluttanut kuoripoikia.<\/p>\n Vientimarkkinoille kalaa ja haustetta<\/strong><\/p>\n Keskiajalla t\u00e4rkein elinkeino oli L\u00e4nsi-Uudellamaalla maatalous, johon t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli ilmaston ja maaper\u00e4n puolesta parhaat edellytykset koko Suomessa. Alueen etel\u00e4osissa siirryttiin kaskiviljelyst\u00e4 peltoviljelyyn jo ennen ajanlaskun alkua, mutta pohjoisempana eli Vihdiss\u00e4, Pusulassa ja Nummella viljeltiin kaskeamalla viel\u00e4 keskiajalla. Etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4kin kaskiviljely\u00e4 harjoitettiin jonkin verran 1800-luvulle saakka.<\/p>\n – Viljaa saattoi hyvin\u00e4 vuosina riitt\u00e4\u00e4 vientiinkin, vaikka yleens\u00e4 sit\u00e4 tuotiin. Viljaa tarvittiin ruuan lis\u00e4ksi verojen maksamiseen: Raaseporin linnassa oli paljon varusv\u00e4ke\u00e4 ja siihen aikaan sotilaan p\u00e4iv\u00e4annos oli nelj\u00e4 litraa olutta. Ruoka s\u00e4il\u00f6ttiin suolaamalla ja sy\u00f6dess\u00e4h\u00e4n tuli jano. Oluen panemiseen kului paljon viljaa, Salonen kertoo.<\/p>\n Toinen t\u00e4rke\u00e4 elinkeino oli kalastus, johon alueen runsaat ja kalaisat sis\u00e4vesist\u00f6t antoivat hyv\u00e4t mahdollisuudet.<\/p>\n – Kalastus ei ollut keskiajalla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotitarvekalastusta. Kuivattua kalaa vietiin Keski-Eurooppaan vaikka kuinka paljon. Sit\u00e4 tarvittiin ruuaksi paastonaikana, jolloin ei saanut sy\u00f6d\u00e4 lihaa. Laivat tulivat syksyisin hakemaan kapakalalastit, ett\u00e4 ne saatiin paastonajaksi perille.<\/p>\n Kolmanneksi t\u00e4rkein elinkeino oli L\u00e4nsi-Uudellamaalla mets\u00e4stys. Mets\u00e4stysmaat ulottuivat Nummen, Pusulan ja Pahaj\u00e4rven eli Pyh\u00e4j\u00e4rven eli nykyisen Karkkilan pohjoisosista Tammelan yl\u00e4ng\u00f6lle asti. Se oli my\u00f6s h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten mets\u00e4stysmaata.<\/p>\n – Siell\u00e4 oli runsaasti riistaa. Siell\u00e4 oli majavia, joista saatiin haustetta ja majavannahkoja, sek\u00e4 muita turkiksia.<\/p>\n Hauste oli keskiajan Euroopassa kallis l\u00e4\u00e4keaine, jonka uskottiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n sukupuolista kyvykkyytt\u00e4 sek\u00e4 auttavan syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin, epilepsiaan ja erilaisiin myrkytystiloihin. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s parfyymien valmistamiseen. Nestem\u00e4ist\u00e4 haustetta saatiin majavien anaalirauhasista. Nyky\u00e4\u00e4n haustetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n elintarviketeollisuudessa yhten\u00e4 luontaisista aromeista, joita ei tarvitse erikseen mainita tuoteselosteissa.<\/p>\n Suomessa mets\u00e4stettiin majavat sukupuuttoon juuri hausteen vuoksi.<\/p>\n Matti Pirhonen<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" L\u00e4nsi-Uusimaa on asutettu jo varhaisella kivikaudella, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,22,26],"class_list":["post-93","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-historia","tag-kuninkaantie","tag-lansi-uusimaa"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"zh","enabled_languages":["en","fi","zh"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"zh":{"title":false,"content":false,"excerpt":false}}},"yoast_head":"\n