Länsi-Uusimaa 1300-luvulla


Hämäläisten meritie

Hämeenlinnan seudulla oli keskiajalla suuri asutuskeskittymä, josta on löydetty Vanajaksi kutsutun kaupungin jäänteitä. Keskiajalla Kanta-Hämeestä vietiin Keski-Eurooppaan ylellisyystuotteita turkiksia ja haustetta, joka oli majavan rauhasista saatu varsinkin lääkeaineena käytetty erite. Tuontituotteista tärkein oli ruuan säilönnässä tarvittu suola.

Etelä-Suomi oli vielä keskiajalla pääasiassa tiheää metsää ja suota, jotka haittasivat liikkumista. Ainoa kunnollinen kulkureitti Kanta-Hämeestä oli Hämäläisten meritie, joka kulki Vanajaveden rannalta Janakkalan kautta nykyisen Hyvinkään tienoille ja Eteläistä Salpausselkää pitkin Lohjalle, Virkkalaan ja Pohjan satamaan. Harjua pitkin oli helppo kulkea ratsain tai kävellen, koska matkalla ei ollut vesistöjä, soita, savikoita, kuusikoita, lepikoita eikä muita hidasteita. Tietä ei tarvinnut varsinaisesti rakentaa, koska ratsupolku syntyi hiekkamaahan itsestään. Tämä Suomen ensimmäinen valtatie kulki harjun korkeimmalla kohdalla, josta pystyi hyvin havaitsemaan petoeläimet.

Kesäreittiä pitkin kuljetettiin vain kevyitä kuormia. Raskaammat kuormat kuljetettiin talviaikaan reellä jäätä pitkin. Hämäläisten meritien talvireitti kulki Vanajavedeltä jokia pitkin Hausjärvelle ja Lopelle, jossa on edelleen vedenjakaja. Lopelta reitti jatkui Pilpalan kautta Pahajärvelle (nykyään Karkkila) ja sieltä Vanjärven kautta Paksaloon, josta pääsi järvien jäätä pitkin Lohjan kautta Virkkalaan ja Mustiolle. Viimeisellä osuudella Karjaalle ja Pohjaan piti kiertää pari koskea maata pitkin.

Jokia pitkin pääsi talvella myös Siuntioon ja Pikkalan satamaan, sillä Siuntionjoki oli vielä keskiajalla Lohjanjärven toinen lasku-uoma.

Virkkalan Kyrkstadissa oli 1200-1300-luvuilla Suomen tärkein risteys ja eräs merkittävimmistä kauppapaikoista. Myös Lohjan Hiidensalmessa on ollut kauppapaikka.

Hämäläisten meritietä kulki hämäläisten lisäksi ruotsalaisia ja tanskalaisia sotilaita, kauppiaita ja katolisia munkkeja. Ruotsin kuningas Birger Jaarli (k. 1266) ja Tanskan arkkipiispa Anders Sunesen (k. 1228) kulkivat todennäköisesti Hämäläisten meritietä, koska muuta kulkukelpoista reittiä Hämeeseen ei ollut olemassa.

Hämäläisten meritien merkitys heikkeni 1300-luvulla, kun 1200-luvun lopulla perustetun Turun kaupungin merkitys kasvoi ja Hämeen härkätie Turusta Hämeenlinnaan rakennettiin.

Kuninkaantie

Myös 1200-luvulla käyttöön otettu Kuninkaantie eli Suuri Rantatie oli alkujaan ratsupolku, joka laajennettiin viimeistään 1500-luvulla hevosvaunuilla kuljettavaksi. Kuninkaantie rakennettiin alun perin sotilastarkoituksiin, yhdistämään Ruotsin suurvallan linnakaupunkeja Turkua ja Viipuria. Länsi-Uudellamaalla se kulki Kiskosta Tenholaan, Pohjaan ja Virkkalan Kyrkstadiin. Sieltä reitti jatkui Siuntion kautta Pikkalaan, Kirkkonummelle ja Espooseen.

Kun Raaseporin linna rakennettiin 1300-luvulla alueen hallintokeskukseksi, rakennettiin Kuninkaantien eteläisempi linjaus eli ns. Alempi maantie. Se haarautui Karjaalta Snappertunan suuntaan ja yhdistyi Ylempään maantiehen Pikkalassa.

Kuninkaantie oli myös osa postireittiä Oslo – Tukholma – Maarianhamina – Turku – Viipuri.

Kuninkaantien alkuperäistä linjausta pitkin voi kulkea ainakin Fagervikissä, jossa Kuninkaantie on virallinen museotie.

Kauppaa Räävelin kanssa

Pohjanpitäjänlahden ja Pikkalan satamista oli vilkasta liikennettä Tallinnaan, jonka vanha suomenkielinen nimi on Rääveli. Länsi-Uudenmaan talonpojat purjehtivat Tallinnaan myymään tuotteitaan ja tallinnalaiset kauppiaat meren yli ostamaan kapakalaa, turkiksia ja haustetta.

Tallinna perustettiin pian sen jälkeen, kun Tanska oli vallannut Viron vuonna 1219.

Vuonna 1285 Tallinna liittyi Hansaliittoon, joka hallitsi koko Itämeren alueen kauppaa ja myös valtioita. Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle, jolta se siirtyi Ruotsille vuonna 1561.

Tallinna kuului keskiajalla Euroopan tärkeimpien kaupunkien joukkoon. Kuvaavaa on, että Tallinnan Olevisten kirkko oli maailman korkein rakennus vielä vuonna 1625.

Lähteet: tutkija Torsti Salosen teokset ja haastattelu.

Kettu Markkinointi

Kievarintie 23

LOHJA

Phone : +35810-327 4230

Email : myynti@kettumarkkinointi.fi