{"id":95,"date":"2017-08-07T19:35:52","date_gmt":"2017-08-07T16:35:52","guid":{"rendered":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/?p=95"},"modified":"2017-08-07T19:35:52","modified_gmt":"2017-08-07T16:35:52","slug":"lansi-uusimaa-1300-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/","title":{"rendered":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla"},"content":{"rendered":"<p><strong>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritie<\/strong><\/p>\n<p>H\u00e4meenlinnan seudulla oli keskiajalla suuri asutuskeskittym\u00e4, josta on l\u00f6ydetty Vanajaksi kutsutun kaupungin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Keskiajalla Kanta-H\u00e4meest\u00e4 vietiin Keski-Eurooppaan ylellisyystuotteita turkiksia ja haustetta, joka oli majavan rauhasista saatu varsinkin l\u00e4\u00e4keaineena k\u00e4ytetty erite. Tuontituotteista t\u00e4rkein oli ruuan s\u00e4il\u00f6nn\u00e4ss\u00e4 tarvittu suola.<\/p>\n<p>Etel\u00e4-Suomi oli viel\u00e4 keskiajalla p\u00e4\u00e4asiassa tihe\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja suota, jotka haittasivat liikkumista. Ainoa kunnollinen kulkureitti Kanta-H\u00e4meest\u00e4 oli H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritie, joka kulki Vanajaveden rannalta Janakkalan kautta nykyisen Hyvink\u00e4\u00e4n tienoille ja Etel\u00e4ist\u00e4 Salpausselk\u00e4\u00e4 pitkin Lohjalle, Virkkalaan ja Pohjan satamaan. Harjua pitkin oli helppo kulkea ratsain tai k\u00e4vellen, koska matkalla ei ollut vesist\u00f6j\u00e4, soita, savikoita, kuusikoita, lepikoita eik\u00e4 muita hidasteita. Tiet\u00e4 ei tarvinnut varsinaisesti rakentaa, koska ratsupolku syntyi hiekkamaahan itsest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 Suomen ensimm\u00e4inen valtatie kulki harjun korkeimmalla kohdalla, josta pystyi hyvin havaitsemaan petoel\u00e4imet.<\/p>\n<p>Kes\u00e4reitti\u00e4 pitkin kuljetettiin vain kevyit\u00e4 kuormia. Raskaammat kuormat kuljetettiin talviaikaan reell\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin. H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritien talvireitti kulki Vanajavedelt\u00e4 jokia pitkin Hausj\u00e4rvelle ja Lopelle, jossa on edelleen vedenjakaja. Lopelta reitti jatkui Pilpalan kautta Pahaj\u00e4rvelle (nyky\u00e4\u00e4n Karkkila) ja sielt\u00e4 Vanj\u00e4rven kautta Paksaloon, josta p\u00e4\u00e4si j\u00e4rvien j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin Lohjan kautta Virkkalaan ja Mustiolle. Viimeisell\u00e4 osuudella Karjaalle ja Pohjaan piti kiert\u00e4\u00e4 pari koskea maata pitkin.<\/p>\n<p>Jokia pitkin p\u00e4\u00e4si talvella my\u00f6s Siuntioon ja Pikkalan satamaan, sill\u00e4 Siuntionjoki oli viel\u00e4 keskiajalla Lohjanj\u00e4rven toinen lasku-uoma.<\/p>\n<p>Virkkalan Kyrkstadissa oli 1200-1300-luvuilla Suomen t\u00e4rkein risteys ja er\u00e4s merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kauppapaikoista. My\u00f6s Lohjan Hiidensalmessa on ollut kauppapaikka.<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritiet\u00e4 kulki h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten lis\u00e4ksi ruotsalaisia ja tanskalaisia sotilaita, kauppiaita ja katolisia munkkeja. Ruotsin kuningas Birger Jaarli (k. 1266) ja Tanskan arkkipiispa Anders Sunesen (k. 1228) kulkivat todenn\u00e4k\u00f6isesti H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritiet\u00e4, koska muuta kulkukelpoista reitti\u00e4 H\u00e4meeseen ei ollut olemassa.<\/p>\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritien merkitys heikkeni 1300-luvulla, kun 1200-luvun lopulla perustetun Turun kaupungin merkitys kasvoi ja H\u00e4meen h\u00e4rk\u00e4tie Turusta H\u00e4meenlinnaan rakennettiin.<\/p>\n<p><strong>Kuninkaantie<\/strong><\/p>\n<p>My\u00f6s 1200-luvulla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu Kuninkaantie eli Suuri Rantatie oli alkujaan ratsupolku, joka laajennettiin viimeist\u00e4\u00e4n 1500-luvulla hevosvaunuilla kuljettavaksi. Kuninkaantie rakennettiin alun perin sotilastarkoituksiin, yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsin suurvallan linnakaupunkeja Turkua ja Viipuria. L\u00e4nsi-Uudellamaalla se kulki Kiskosta Tenholaan, Pohjaan ja Virkkalan Kyrkstadiin. Sielt\u00e4 reitti jatkui Siuntion kautta Pikkalaan, Kirkkonummelle ja Espooseen.<\/p>\n<p>Kun Raaseporin linna rakennettiin 1300-luvulla alueen hallintokeskukseksi, rakennettiin Kuninkaantien etel\u00e4isempi linjaus eli ns. Alempi maantie. Se haarautui Karjaalta Snappertunan suuntaan ja yhdistyi Ylemp\u00e4\u00e4n maantiehen Pikkalassa.<\/p>\n<p>Kuninkaantie oli my\u00f6s osa postireitti\u00e4 Oslo &#8211; Tukholma &#8211; Maarianhamina &#8211; Turku &#8211; Viipuri.<\/p>\n<p>Kuninkaantien alkuper\u00e4ist\u00e4 linjausta pitkin voi kulkea ainakin Fagervikiss\u00e4, jossa Kuninkaantie on virallinen museotie.<\/p>\n<p><strong>Kauppaa R\u00e4\u00e4velin kanssa<\/strong><\/p>\n<p>Pohjanpit\u00e4j\u00e4nlahden ja Pikkalan satamista oli vilkasta liikennett\u00e4 Tallinnaan, jonka vanha suomenkielinen nimi on R\u00e4\u00e4veli. L\u00e4nsi-Uudenmaan talonpojat purjehtivat Tallinnaan myym\u00e4\u00e4n tuotteitaan ja tallinnalaiset kauppiaat meren yli ostamaan kapakalaa, turkiksia ja haustetta.<\/p>\n<p>Tallinna perustettiin pian sen j\u00e4lkeen, kun Tanska oli vallannut Viron vuonna 1219.<\/p>\n<p>Vuonna 1285 Tallinna liittyi Hansaliittoon, joka hallitsi koko It\u00e4meren alueen kauppaa ja my\u00f6s valtioita. Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle, jolta se siirtyi Ruotsille vuonna 1561.<\/p>\n<p>Tallinna kuului keskiajalla Euroopan t\u00e4rkeimpien kaupunkien joukkoon. Kuvaavaa on, ett\u00e4 Tallinnan Olevisten kirkko oli maailman korkein rakennus viel\u00e4 vuonna 1625.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet: tutkija Torsti Salosen teokset ja haastattelu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritie H\u00e4meenlinnan seudulla oli keskiajalla suuri asutuskeskittym\u00e4, josta on l\u00f6ydetty Vanajaksi kutsutun kaupungin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Keskiajalla Kanta-H\u00e4meest\u00e4 vietiin Keski-Eurooppaan ylellisyystuotteita turkiksia ja haustetta, joka oli majavan rauhasista saatu varsinkin l\u00e4\u00e4keaineena k\u00e4ytetty erite. Tuontituotteista t\u00e4rkein oli ruuan s\u00e4il\u00f6nn\u00e4ss\u00e4 tarvittu suola. Etel\u00e4-Suomi oli viel\u00e4 keskiajalla p\u00e4\u00e4asiassa tihe\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja suota, jotka haittasivat liikkumista. Ainoa kunnollinen kulkureitti Kanta-H\u00e4meest\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[30],"tags":[24],"class_list":["post-95","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-historia"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","fi","zh"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"zh":{"title":false,"content":false,"excerpt":false}}},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.5 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla - Kuninkaantie<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla - Kuninkaantie\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kuninkaantie\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2017-08-07T16:35:52+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"TheKing\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"TheKing\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"3 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"TheKing\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/243cae00159e5d12676c67c0c2906af3\"},\"headline\":\"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla\",\"datePublished\":\"2017-08-07T16:35:52+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/\"},\"wordCount\":555,\"commentCount\":0,\"keywords\":[\"historia\"],\"articleSection\":[\"historia\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/\",\"name\":\"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla - Kuninkaantie\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2017-08-07T16:35:52+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/243cae00159e5d12676c67c0c2906af3\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/\",\"name\":\"Kuninkaantie\",\"description\":\"historiallinen kauppatie\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/243cae00159e5d12676c67c0c2906af3\",\"name\":\"TheKing\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/cfd18ebca8546aad2f77bff84664c383d2b9b6d99c1672e9111a184b9df23c97?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/cfd18ebca8546aad2f77bff84664c383d2b9b6d99c1672e9111a184b9df23c97?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/cfd18ebca8546aad2f77bff84664c383d2b9b6d99c1672e9111a184b9df23c97?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"TheKing\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/fi\\\/author\\\/theking\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla - Kuninkaantie","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla - Kuninkaantie","og_url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/","og_site_name":"Kuninkaantie","article_published_time":"2017-08-07T16:35:52+00:00","author":"TheKing","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"TheKing","Arvioitu lukuaika":"3 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/"},"author":{"name":"TheKing","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#\/schema\/person\/243cae00159e5d12676c67c0c2906af3"},"headline":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla","datePublished":"2017-08-07T16:35:52+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/"},"wordCount":555,"commentCount":0,"keywords":["historia"],"articleSection":["historia"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/","url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/","name":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla - Kuninkaantie","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#website"},"datePublished":"2017-08-07T16:35:52+00:00","author":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#\/schema\/person\/243cae00159e5d12676c67c0c2906af3"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#website","url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/","name":"Kuninkaantie","description":"historiallinen kauppatie","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#\/schema\/person\/243cae00159e5d12676c67c0c2906af3","name":"TheKing","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/cfd18ebca8546aad2f77bff84664c383d2b9b6d99c1672e9111a184b9df23c97?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/cfd18ebca8546aad2f77bff84664c383d2b9b6d99c1672e9111a184b9df23c97?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/cfd18ebca8546aad2f77bff84664c383d2b9b6d99c1672e9111a184b9df23c97?s=96&d=mm&r=g","caption":"TheKing"},"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/author\/theking\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p92YTG-1x","jetpack-related-posts":[{"id":614,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/","url_meta":{"origin":95,"position":0},"title":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys","author":"Toimittaja","date":"31\/05\/2019","format":false,"excerpt":"Kuninkaantie rakennettiin 1300-luvulla yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsin it\u00e4osan suurimpia kaupunkeja, Viipuria ja Turkua. Samalla se oli osa laajempaa kokonaisuutta, joka alkoi Norjan Bergenist\u00e4 ja kulki Oslon kautta Tukholmaan. Vesireitti\u00e4 Tukholmasta Turkuun kutsutaan Suureksi postitieksi. Pikareitti Turusta Viipuriin Kuninkaantie eli Suuri Rantatie otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1200-luvulla, jolloin se oli l\u00e4hinn\u00e4 sotilaiden ratsupolku. 1300-luvulla osa\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;historia&quot;","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/historia\/"},"img":{"alt_text":"Ritareita liikkui keskiajalla Kuninkaantiet\u00e4 pitkin","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":93,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/lansi-uusimaa-keskiajalla\/","url_meta":{"origin":95,"position":1},"title":"L\u00e4nsi-Uusimaa keskiajalla","author":"TheKing","date":"07\/08\/2017","format":false,"excerpt":"L\u00e4nsi-Uusimaa on asutettu jo varhaisella kivikaudella, viitisen tuhatta vuotta j\u00e4\u00e4kauden p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen (7000-5000 eKr.). Ensimm\u00e4isi\u00e4 asukkaita kutsutaan paleoeurooppalaisiksi, koska mit\u00e4\u00e4n tarkkaa tietoa heist\u00e4 ei ole. Pronssikaudella Suomen ja Viron alueille tuli id\u00e4st\u00e4 suomalais-ugrilaisia, jotka toivat mukanaan uuden kielen ja uudet innovaatiot, py\u00f6r\u00e4n ja saviastiat. Muutenkin v\u00e4ke\u00e4 on tullut ja mennyt.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa \"historia\"","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/tag\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":633,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/korttipelit-levisivat-suomeen-kuninkaantien-levahdyspaikoista\/","url_meta":{"origin":95,"position":2},"title":"Korttipelit levisiv\u00e4t Suomeen Kuninkaantien lev\u00e4hdyspaikoista","author":"TheKing","date":"01\/07\/2019","format":false,"excerpt":"{:fi} Korttipelit ovat yksi maailman vanhimmista pelaamisen muodoista. Alun perin Kiinasta 800-luvun kieppeill\u00e4 muualle maailmaan levinnyt tapa pelata kuvitetuilla korteilla nousi suureen suosioon Euroopassa hieman ennen keskiajan alkua. Korttipelej\u00e4 harrastettiin niin aatelisten, ylimyst\u00f6n kuin my\u00f6s tavallisten talonpoikien keskuudessa. Keskiajalla Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa alkoi v\u00e4hitellen kehitty\u00e4 kasinotoimintaa, mutta Suomessa rahapelej\u00e4 pelattiin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;ajankohtaista&quot;","block_context":{"text":"ajankohtaista","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/ajankohtaista\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":1186,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/kuninkaantie-sahkopyoralla-kesan-klassikkoreitti-uudellamaalla\/","url_meta":{"origin":95,"position":3},"title":"Kuninkaantie s\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 \u2013 kes\u00e4n klassikkoreitti Uudellamaalla","author":"TheKing","date":"13\/04\/2026","format":false,"excerpt":"Uudenmaan kes\u00e4 tarjoaa monia vaihtoehtoja aktiiviselle matkailijalle ja historiallisista reiteist\u00e4 kiinnostuneelle kulkijalle, ja Kuninkaantie nousee yh\u00e4 useammin esiin yhten\u00e4 kiinnostavimmista kokemuksista. S\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4 tuo perinteiseen retkipy\u00f6r\u00e4ilyyn uuden ulottuvuuden, sill\u00e4 pitk\u00e4t etapit muuttuvat kevyemmiksi ja reitin varrella olevat kohteet saavutettavammiksi. Samalla matka muuttuu el\u00e4mykseksi, jossa historia, luonto ja kulttuuri kulkevat rinnakkain.","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;ajankohtaista&quot;","block_context":{"text":"ajankohtaista","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/ajankohtaista\/"},"img":{"alt_text":"S\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4 fatbike Vire Hulk","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/Sahkopyora-fatbike-Vire-Hulk.jpg?fit=1000%2C750&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/Sahkopyora-fatbike-Vire-Hulk.jpg?fit=1000%2C750&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/Sahkopyora-fatbike-Vire-Hulk.jpg?fit=1000%2C750&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/04\/Sahkopyora-fatbike-Vire-Hulk.jpg?fit=1000%2C750&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]},{"id":400,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/keskiaika-saapuu-raaseporiin-ja-siuntioon\/","url_meta":{"origin":95,"position":4},"title":"Keskiaika saapuu Raaseporiin ja Siuntioon","author":"TheKing","date":"06\/06\/2018","format":false,"excerpt":"{:fi} Celeres Nordican ritarit saapuvat. (Kuva: Chris Senn) Raaseporin keskiaikaseura j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Keskiaikaa Raaseporissa -tapahtuman 14.7.-15.7. Raaseporin linnanraunioilla. Ohjelmassa on keskiaikaiset markkinat ja turnajaiset. Luvassa on mm. musiikkia, tanssiesitys, turnajaiset, tuliesityksi\u00e4, ilveilij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 varsijousiammuntaa ja veitsen- ja kirveenheittoa, joita yleis\u00f6kin p\u00e4\u00e4see kokeilemaan. Uutuutena t\u00e4n\u00e4 vuonna on yrttik\u00e4vely, jossa tutustutaan oppaan johdolla\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;historia&quot;","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/ritaritwww.jpg?fit=1200%2C905&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/ritaritwww.jpg?fit=1200%2C905&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/ritaritwww.jpg?fit=1200%2C905&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/ritaritwww.jpg?fit=1200%2C905&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/ritaritwww.jpg?fit=1200%2C905&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":710,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/kuninkaantie-route-from-oslo-to-st-petersburg\/","url_meta":{"origin":95,"position":5},"title":"Kuninkaantie &#8211; Reitti Oslosta aina Pietariin asti","author":"TheKing","date":"23\/03\/2020","format":false,"excerpt":"{:fi} Moni Etel\u00e4-Suomessa asuva on varmasti jossakin vaiheessa t\u00f6rm\u00e4nnyt t\u00e4h\u00e4n kyseiseen kuninkaantiehen, joka on saanut alkunsa jo viime vuosituhannen alussa ja tuolloin se nykyisen asfalttitien sijaan toimi postireittin\u00e4, 1700-luvulla t\u00e4m\u00e4 postireitti oli pohjoismaiden mittakaavassa todella mittava jonka toinen p\u00e4\u00e4 oli Norjassa, Bergenin kaupungissa ja sielt\u00e4 posti kulki t\u00e4t\u00e4 kuninkaantiet\u00e4 pitkin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;historia&quot;","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/historianhavinaa.jpg?fit=512%2C292&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":96,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions\/96"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=95"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}