{"id":614,"date":"2019-05-31T12:02:23","date_gmt":"2019-05-31T09:02:23","guid":{"rendered":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/?p=614"},"modified":"2019-05-31T12:23:53","modified_gmt":"2019-05-31T09:23:53","slug":"kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/","title":{"rendered":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys"},"content":{"rendered":"\n<p>Kuninkaantie rakennettiin 1300-luvulla yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsin it\u00e4osan suurimpia kaupunkeja, Viipuria ja Turkua. Samalla se oli osa laajempaa kokonaisuutta, joka alkoi Norjan Bergenist\u00e4 ja kulki Oslon kautta Tukholmaan. Vesireitti\u00e4 Tukholmasta Turkuun kutsutaan Suureksi postitieksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Pikareitti Turusta Viipuriin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Kuninkaantie eli Suuri Rantatie otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1200-luvulla, jolloin se oli l\u00e4hinn\u00e4 sotilaiden ratsupolku. 1300-luvulla osa tiest\u00e4 laajennettiin hevosk\u00e4rryill\u00e4 kuljettavaksi ja 1500-luvun alkuun menness\u00e4 koko matkan Turusta Viipuriin pystyi taittamaan hevosk\u00e4rryill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuninkaantie alkoi Turun vanhan raatihuoneen nurkalta. Se kulki Piispanristin, Piikki\u00f6n, Paimion, Rikalan, Halikon ja nykyisen Salon kautta Perni\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 Kiskon ja Billn\u00e4sin kautta Karjaalle. Sielt\u00e4 reitti jatkui <a href=\"http:\/\/www.ostalohjalta.fi\">Lohjan<\/a> etel\u00e4isimp\u00e4\u00e4n osaan, joka tunnetaan nyky\u00e4\u00e4n Virkkalana ja edelleen Siuntion kautta <a href=\"http:\/\/www.ostakirkkonummelta.fi\">Kirkkonummelle<\/a> ja edelleen Espooseen. Reitin varrelle syntyi merkitt\u00e4vi\u00e4 kartanoita, pit\u00e4ji\u00e4 sek\u00e4 seurakuntia, jotka rakensivat 1400-luvulta l\u00e4htien kivikirkkoja. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi Siuntion, Inkoon, Kirkkonummen, Halikon ja Perni\u00f6n kirkot sek\u00e4 Espoon tuomiokirkko.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun Raaseporin linna rakennettiin 1300-luvulla alueelliseksi hallintokeskukseksi, Kuninkaantiehen lis\u00e4ttiin etel\u00e4inen haara, joka sai nimekseen Alempi maantie. Se kulki Karjaalta Raaseporin ja Inkoon kautta Degerbyn kyl\u00e4\u00e4n ja edelleen Kirkkonummelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Espoosta Kuninkaantie jatkui nykyisen Vantaan kautta Sipooseen, Porvooseen, Pernajaan, Pyht\u00e4\u00e4lle, Kymiin, Haminaan, Virojoelle, S\u00e4kkij\u00e4rvelle ja Viipuriin. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n tieosuuden varrelle syntyi merkitt\u00e4vi\u00e4 pit\u00e4ji\u00e4, kartanoita ja seurakuntia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuninkaantie rakennettiin alkujaan sotilask\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta sit\u00e4 pitkin kulkivat my\u00f6s kauppiaat, piispat ja munkit &#8211; yleens\u00e4kin kaikki, jotka liikkuivat maata pitkin Turun ja Viipurin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Jo rautakaudella k\u00e4ytiin kauppaa muun Euroopan kanssa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Jo kauan ennen Kuninkaantiet\u00e4 oli Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaksi muuta tiet\u00e4, <a href=\"https:\/\/www.harkatie.com\/\">H\u00e4meen h\u00e4rk\u00e4tie<\/a> ja <a href=\"https:\/\/www.hameenliitto.fi\/fi\/janakkala\">H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritie eli Vanha meritie<\/a>. Molempia on alettu kulkea jo rautakaudella, viikinkiaikana.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritien reitti alkoi nykyisen H\u00e4meenlinnan keskustan kohdalta Vanajaveden pohjoispuolelta, jossa oli silloinen kaupunki. Se kulki Janakkalan kautta nykyisen Hyvink\u00e4\u00e4n paikkeille, josta reitti jatkui etel\u00e4isemp\u00e4\u00e4 Salpausselk\u00e4\u00e4 pitkin Lohjalle. Lohjan Virkkalassa oli Suomen ensimm\u00e4inen risteys, josta p\u00e4\u00e4reitti jatkui Karjaalle ja edelleen Pohjaan, jossa oli satama. Toinen haara kulki Siuntion kautta Pikkalaan, jossa oli toinen satama. Reitti on p\u00e4\u00e4osin kadonnut, koska sit\u00e4 ei koskaan levennetty ratsupolusta tieksi, mutta p\u00e4tki\u00e4 siit\u00e4 on edelleen tunnistettavissa esimerkiksi Lohjalla.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritien reitti valikoitui maaston mukaan: koko matka oli helppokulkuista kuivaa kangasmets\u00e4\u00e4, jossa ei ole koskaan kelirikkoa. Matkalla ei tarvinnut kulkea ryteik\u00f6iss\u00e4, r\u00e4mpi\u00e4 savessa eik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 soita. Suurin osa Suomesta oli vaikeakulkuista viel\u00e4 1800-luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritiell\u00e4 oli my\u00f6s talvireitti, p\u00e4\u00e4asiassa j\u00e4rvien ja jokien j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin. Se alkoi Vanajavedelt\u00e4 ja kiersi Tervakosken kautta Lopelle ja edelleen Paha\/Pyh\u00e4j\u00e4rvelle eli nykyiseen Karkkilaan ja siit\u00e4 Karjaanjoen ja Lohjanj\u00e4rven kautta Lohjalle, Karjaalle ja Pohjaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritie on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 kauppareitti, jota pitkin on kuljetettu kapakalaa, turkiksia ja yleisl\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 haustetta R\u00e4\u00e4veliin eli nykyiseen Tallinnaan laivattavaksi. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 pitkin ovat kulkeneet sotilaat, kuten Birger Jaarli (n. 1200 \u2013 1266), sek\u00e4 mahdollisesti Lundin arkkipiispa Anders Sunesen (1167 \u2013 1228) H\u00e4meen ristiretkell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Turun perustaminen teki H\u00e4meen h\u00e4rk\u00e4tiest\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n reitin<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>H\u00e4meen h\u00e4rk\u00e4tien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoaikaa ei tiedet\u00e4, mutta er\u00e4iden arvioiden mukaan sit\u00e4 on kuljettu jo 800-luvulla. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 siit\u00e4 tuli Turun kaupungin perustamisen (1229) ja H\u00e4meen linnan rakentamisen (1200-luvun lopulla) j\u00e4lkeen. H\u00e4meenlinna ja Turku olivat Suomen t\u00e4rkeimm\u00e4t ja suurimmat kaupungit.<\/p>\n\n\n\n<p>Reitti Turusta H\u00e4meenlinnaan kulki Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Kosken, Someron, Tammelan Letkun ja Portaan sek\u00e4 Rengon kautta H\u00e4meenlinnaan. Talviaikaan <a href=\"http:\/\/www.autotjaliikenne.fi\">liikenne<\/a> kulki Hattulan ja Tammelan v\u00e4list\u00e4 talvitiet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s H\u00e4meen h\u00e4rk\u00e4tiet\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t sotilaat, piispat, munkit ja kauppiaat. Turun suuntaan kuljetettiin esimerkiksi turkiksia ja haustetta, H\u00e4meenlinnan suuntaan taas aseita, metalleja, suolaa ja koruja. H\u00e4meenlinna on 1200-luvulla ollut Euroopan kauppareittien pohjoisin piste. Vesireitti\u00e4 nykyisen Nokian kautta Kokem\u00e4enjokeen ja edelleen Poriin ei tunnettu, tai ainakaan k\u00e4ytetty.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Kauppareitit yhdistiv\u00e4t Suomen muuhun Eurooppaan jo 1200-luvulla<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Vanhat reitit kertovat historiasta asioita, joita ei ehk\u00e4 tulisi muuten ajatelleeksi &#8211; kuten ett\u00e4 Bergenist\u00e4 p\u00e4\u00e4si Viipuriin jo 1300-luvulla tai ett\u00e4 h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset k\u00e4viv\u00e4t kauppaa Tallinnan kauppiaiden kanssa. Tallinnasta h\u00e4m\u00e4l\u00e4isten turkiksia ja haustetta sek\u00e4 Lohjanj\u00e4rven rannoilla kuivattua kapakalaa laivattiin Hansaliiton kauppareittej\u00e4 pitkin Saksaan, Belgiaan ja Englantiin asti. Id\u00e4ss\u00e4 Hansaliiton kauppareitit ulottuivat Novgorodiin asti. Nykyisen Suomen alueelle tuotiin monenlaisia tuotteita, joita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei valmistettu, aseista koruihin ja uskonnollisiin esineisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuninkaantie rakennettiin 1300-luvulla yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Ruotsin it\u00e4osan suurimpia kaupunkeja, Viipuria ja Turkua. Samalla se oli osa laajempaa kokonaisuutta, joka alkoi Norjan Bergenist\u00e4 ja kulki Oslon kautta Tukholmaan. Vesireitti\u00e4 Tukholmasta Turkuun kutsutaan Suureksi postitieksi. Pikareitti Turusta Viipuriin Kuninkaantie eli Suuri Rantatie otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1200-luvulla, jolloin se oli l\u00e4hinn\u00e4 sotilaiden ratsupolku. 1300-luvulla osa tiest\u00e4 laajennettiin hevosk\u00e4rryill\u00e4 kuljettavaksi ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":615,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[30],"tags":[130,131,24,22,138,137,136,135,132,133,134],"class_list":["post-614","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-hame","tag-hameenlinna","tag-historia","tag-kuninkaantie","tag-ratsupolku","tag-reitti","tag-tie","tag-tieyhteys","tag-turku","tag-uusimaa","tag-viipuri"],"translation":{"provider":"WPGlobus","version":"3.0.2","language":"fi","enabled_languages":["en","fi","zh"],"languages":{"en":{"title":true,"content":true,"excerpt":false},"fi":{"title":false,"content":false,"excerpt":false},"zh":{"title":false,"content":false,"excerpt":false}}},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.5 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys - Kuninkaantie<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys - Kuninkaantie\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kuninkaantie\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2019-05-31T09:02:23+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2019-05-31T09:23:53+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1280\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Toimittaja\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Toimittaja\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Toimittaja\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/84d5b9cbc31ea6847ff177978c73bf70\"},\"headline\":\"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys\",\"datePublished\":\"2019-05-31T09:02:23+00:00\",\"dateModified\":\"2019-05-31T09:23:53+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/\"},\"wordCount\":743,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kuninkaantie.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/05\\\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1\",\"keywords\":[\"H\u00e4me\",\"H\u00e4meenlinna\",\"historia\",\"kuninkaantie\",\"ratsupolku\",\"reitti\",\"tie\",\"tieyhteys\",\"Turku\",\"Uusimaa\",\"Viipuri\"],\"articleSection\":[\"historia\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/\",\"name\":\"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys - Kuninkaantie\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kuninkaantie.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/05\\\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1\",\"datePublished\":\"2019-05-31T09:02:23+00:00\",\"dateModified\":\"2019-05-31T09:23:53+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/84d5b9cbc31ea6847ff177978c73bf70\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kuninkaantie.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/05\\\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/kuninkaantie.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2019\\\/05\\\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1\",\"width\":1920,\"height\":1280,\"caption\":\"Keskiajalla Kuninkaantiell\u00e4 liikkui ritareita ja muita sotilaita\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/\",\"name\":\"Kuninkaantie\",\"description\":\"historiallinen kauppatie\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/84d5b9cbc31ea6847ff177978c73bf70\",\"name\":\"Toimittaja\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/919576ac7fa06a698d69be6ee392392d86636580dac7019557ee133354dc3674?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/919576ac7fa06a698d69be6ee392392d86636580dac7019557ee133354dc3674?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/919576ac7fa06a698d69be6ee392392d86636580dac7019557ee133354dc3674?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Toimittaja\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.ertuki.fi\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/kuninkaantie.fi\\\/fi\\\/author\\\/toimittaja\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys - Kuninkaantie","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys - Kuninkaantie","og_url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/","og_site_name":"Kuninkaantie","article_published_time":"2019-05-31T09:02:23+00:00","article_modified_time":"2019-05-31T09:23:53+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1280,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Toimittaja","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Toimittaja","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/"},"author":{"name":"Toimittaja","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#\/schema\/person\/84d5b9cbc31ea6847ff177978c73bf70"},"headline":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys","datePublished":"2019-05-31T09:02:23+00:00","dateModified":"2019-05-31T09:23:53+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/"},"wordCount":743,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1","keywords":["H\u00e4me","H\u00e4meenlinna","historia","kuninkaantie","ratsupolku","reitti","tie","tieyhteys","Turku","Uusimaa","Viipuri"],"articleSection":["historia"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/","url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/","name":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys - Kuninkaantie","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1","datePublished":"2019-05-31T09:02:23+00:00","dateModified":"2019-05-31T09:23:53+00:00","author":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#\/schema\/person\/84d5b9cbc31ea6847ff177978c73bf70"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1","width":1920,"height":1280,"caption":"Keskiajalla Kuninkaantiell\u00e4 liikkui ritareita ja muita sotilaita"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/kuninkaantie-on-suomen-kolmanneksi-vanhin-tieyhteys\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kuninkaantie on Suomen kolmanneksi vanhin tieyhteys"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#website","url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/","name":"Kuninkaantie","description":"historiallinen kauppatie","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/#\/schema\/person\/84d5b9cbc31ea6847ff177978c73bf70","name":"Toimittaja","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/919576ac7fa06a698d69be6ee392392d86636580dac7019557ee133354dc3674?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/919576ac7fa06a698d69be6ee392392d86636580dac7019557ee133354dc3674?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/919576ac7fa06a698d69be6ee392392d86636580dac7019557ee133354dc3674?s=96&d=mm&r=g","caption":"Toimittaja"},"sameAs":["https:\/\/www.ertuki.fi"],"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/author\/toimittaja\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/helm-4189589_1920.jpg?fit=1920%2C1280&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p92YTG-9U","jetpack-related-posts":[{"id":95,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/lansi-uusimaa-1300-luvulla\/","url_meta":{"origin":614,"position":0},"title":"L\u00e4nsi-Uusimaa 1300-luvulla","author":"TheKing","date":"07\/08\/2017","format":false,"excerpt":"H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten meritie H\u00e4meenlinnan seudulla oli keskiajalla suuri asutuskeskittym\u00e4, josta on l\u00f6ydetty Vanajaksi kutsutun kaupungin j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Keskiajalla Kanta-H\u00e4meest\u00e4 vietiin Keski-Eurooppaan ylellisyystuotteita turkiksia ja haustetta, joka oli majavan rauhasista saatu varsinkin l\u00e4\u00e4keaineena k\u00e4ytetty erite. Tuontituotteista t\u00e4rkein oli ruuan s\u00e4il\u00f6nn\u00e4ss\u00e4 tarvittu suola. Etel\u00e4-Suomi oli viel\u00e4 keskiajalla p\u00e4\u00e4asiassa tihe\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja suota, jotka haittasivat\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;historia&quot;","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":372,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/historian-havinaa-ja-luonto-kohteita-kuninkaantien-varrella\/","url_meta":{"origin":614,"position":1},"title":"Historian havinaa ja luonto- kohteita Kuninkaantien varrella","author":"TheKing","date":"06\/06\/2018","format":false,"excerpt":"{:fi} Uusia Kuninkaantie-kylttej\u00e4 on tarkoitus saada tien varteen parin vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Kuvan kyltti sijaitsee Haminassa. -Monessa yhteydess\u00e4 on todettu, ett\u00e4 vaikka on olemassa kartta, kyltti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisten kiinnostuksen eri tavalla. Niiden kautta Kuninkaantie nousee esille maisemasta, muuten se olisi vain yksi tavallinen tie, Torsti Salonen perustelee kylttien tarvetta. Historiallinen Kuninkaantie\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;uutinen&quot;","block_context":{"text":"uutinen","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/uutinen\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/kuninkaantie.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/kuninkaantie.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/kuninkaantie.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/kuninkaantie.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/06\/kuninkaantie.jpg?fit=1200%2C800&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":710,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/kuninkaantie-route-from-oslo-to-st-petersburg\/","url_meta":{"origin":614,"position":2},"title":"Kuninkaantie &#8211; Reitti Oslosta aina Pietariin asti","author":"TheKing","date":"23\/03\/2020","format":false,"excerpt":"{:fi} Moni Etel\u00e4-Suomessa asuva on varmasti jossakin vaiheessa t\u00f6rm\u00e4nnyt t\u00e4h\u00e4n kyseiseen kuninkaantiehen, joka on saanut alkunsa jo viime vuosituhannen alussa ja tuolloin se nykyisen asfalttitien sijaan toimi postireittin\u00e4, 1700-luvulla t\u00e4m\u00e4 postireitti oli pohjoismaiden mittakaavassa todella mittava jonka toinen p\u00e4\u00e4 oli Norjassa, Bergenin kaupungissa ja sielt\u00e4 posti kulki t\u00e4t\u00e4 kuninkaantiet\u00e4 pitkin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;historia&quot;","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/historianhavinaa.jpg?fit=512%2C292&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200},"classes":[]},{"id":729,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/kuninkaantien-historialliset-peliseurueet\/","url_meta":{"origin":614,"position":3},"title":"Kuninkaantien historialliset peliseurueet","author":"TheKing","date":"21\/07\/2020","format":false,"excerpt":"Historiallinen kuninkaantie on n\u00e4hnyt niin kuninkaallisia seurueita l\u00e4nnest\u00e4 kuin id\u00e4st\u00e4 ja vaikka seurueet valikoivat tarkoin miss\u00e4 pys\u00e4htyiv\u00e4t, oli seurueilla aina mukanaan my\u00f6s erilaisia seurapelej\u00e4, jottei matkanteko ollut tyls\u00e4\u00e4. Tien k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus Kuninkaantie oli 1300-luvulta l\u00e4htien matkalaisten, varsinkin kauppiaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, n\u00e4iden matkatessa Turun suurtorilta k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kauppaa Viipuriin ja toisin p\u00e4in. N\u00e4m\u00e4 kaksi\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;historia&quot;","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/pelikortit2.jpg?fit=1200%2C746&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/pelikortit2.jpg?fit=1200%2C746&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/pelikortit2.jpg?fit=1200%2C746&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/pelikortit2.jpg?fit=1200%2C746&ssl=1&resize=700%2C400 2x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/pelikortit2.jpg?fit=1200%2C746&ssl=1&resize=1050%2C600 3x"},"classes":[]},{"id":93,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/lansi-uusimaa-keskiajalla\/","url_meta":{"origin":614,"position":4},"title":"L\u00e4nsi-Uusimaa keskiajalla","author":"TheKing","date":"07\/08\/2017","format":false,"excerpt":"L\u00e4nsi-Uusimaa on asutettu jo varhaisella kivikaudella, viitisen tuhatta vuotta j\u00e4\u00e4kauden p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen (7000-5000 eKr.). Ensimm\u00e4isi\u00e4 asukkaita kutsutaan paleoeurooppalaisiksi, koska mit\u00e4\u00e4n tarkkaa tietoa heist\u00e4 ei ole. Pronssikaudella Suomen ja Viron alueille tuli id\u00e4st\u00e4 suomalais-ugrilaisia, jotka toivat mukanaan uuden kielen ja uudet innovaatiot, py\u00f6r\u00e4n ja saviastiat. Muutenkin v\u00e4ke\u00e4 on tullut ja mennyt.\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa \"historia\"","block_context":{"text":"historia","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/tag\/historia\/"},"img":{"alt_text":"","src":"","width":0,"height":0},"classes":[]},{"id":633,"url":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/korttipelit-levisivat-suomeen-kuninkaantien-levahdyspaikoista\/","url_meta":{"origin":614,"position":5},"title":"Korttipelit levisiv\u00e4t Suomeen Kuninkaantien lev\u00e4hdyspaikoista","author":"TheKing","date":"01\/07\/2019","format":false,"excerpt":"{:fi} Korttipelit ovat yksi maailman vanhimmista pelaamisen muodoista. Alun perin Kiinasta 800-luvun kieppeill\u00e4 muualle maailmaan levinnyt tapa pelata kuvitetuilla korteilla nousi suureen suosioon Euroopassa hieman ennen keskiajan alkua. Korttipelej\u00e4 harrastettiin niin aatelisten, ylimyst\u00f6n kuin my\u00f6s tavallisten talonpoikien keskuudessa. Keskiajalla Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa alkoi v\u00e4hitellen kehitty\u00e4 kasinotoimintaa, mutta Suomessa rahapelej\u00e4 pelattiin\u2026","rel":"","context":"Kategoriassa &quot;ajankohtaista&quot;","block_context":{"text":"ajankohtaista","link":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/category\/ajankohtaista\/"},"img":{"alt_text":"","src":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=350%2C200","width":350,"height":200,"srcset":"https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=350%2C200 1x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=525%2C300 1.5x, https:\/\/i0.wp.com\/kuninkaantie.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/tie.jpg?fit=800%2C533&ssl=1&resize=700%2C400 2x"},"classes":[]}],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/614","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=614"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/614\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":620,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/614\/revisions\/620"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=614"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=614"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kuninkaantie.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=614"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}