WWF Suomi, Uudenmaan ELY-keskus ja paikalliset maanomistajat kunnostavat yhteistyössä puroa Siuntion Kirkkojoella. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa puroelinympäristöä enemmän virtavesilajistolle soveltuvaksi pohjakynnysten ja eroosiosuojausten avulla sekä avata kaloille kulkuyhteys yläpuolisille elinalueille. Kunnostus on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Siuntion Kirkkojoella alkaneessa projektissa kunnostetaan puroksi luokiteltavan Myransbäckenin pienvesialuetta. Myransbäcken kärsii tulvista ja voimakkaista virtaamista, joita pyritään hillitsemään lisäämällä pohjakynnyksiä ja eroosiosuojauksia. Rakenteet edistävät vesienhallintaa, minkä lisäksi kohteessa pyritään parantamaan kalojen kulkumahdollisuuksia uomassa. Projekti on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Ohjelmaa toteutetaan kunnostamalla erilaisia elinympäristöjä, ja paikalliset ELY-keskukset ovat vastuussa ohjelman toimeenpanosta omilla alueillaan.
”Myransbäckenin kunnostus parantaa virtavesilajiston elinolosuhteita. Pohjakynnysten ja uoman muotoilun avulla purosta tehdään virtavesilajistolle paremmin soveltuva. Tällä hetkellä purossa olevat tierummut toimivat esteenä kalojen liikkumiselle ja avaamalla kulkuyhteys tierumpujen läpi mahdollistetaan kalojen pääseminen myös yläpuolisille elinalueille. Tästä hyötyy esimerkiksi Kirkkojoessa viihtyvä taimen” Uudenmaan ELY-keskuksessa asiasta vastaava luonnonsuojelun asiantuntija Aki Janatuinen kertoo.
Pienvesien kuten purojen ja norojen tila on heikentynyt yleisesti Suomessa. Syitä heikentymiseen ovat muun muassa perkaukset ja valuma-alueelta tuleva kuormitus. Myränsbäckenillä tulvat ja voimakkaiden virtaamien aiheuttama uomaeroosio siirtävät ravinteita ja kiintoainetta pelloilta ja niiden reunoilta vesistöön. Tämä on haitallista monille sisävesien asukkaille ja maanviljelylle. Myransbäckenin puron kunnostusprojekti käynnistyi alueen maanomistajien aloitteesta.
”Olen todella iloinen, että Myransbäckenin toimenpiteet näkevät viimein päivänvalon. Suunnitteluvaihe oli pitkä, mutta siitä huolimatta maanomistajat ovat pysyneet ihailtavasti mukana projektissa. Ilman maanomistajia vapaaehtoisia vesiensuojelutoimia ei saataisi tehtyä. Mikä hienointa, monet toimenpiteet ovat hyödyllisiä sekä vesistöille että viljelylle. Tämä kohde on todellinen helmi Helmi-ohjelmassa!” WWF:n osalta projektista vastaava suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen kertoo. Kaasonen vastaa projektin suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista.
Alueen tulvia pyritään vähentämään Myransintien alle asennettavalla tulvavesiputkella, jolla ehkäistään veden nousemista tien pohjoispuolella sijaitseville pelloille. Kalojen kulkua uomassa helpotetaan asentamalla tien alla olevaan tierumpuun lamellit.
”Lamellit ovat pieniä puoliseiniä, jotka hidastavat vettä putkessa ja pitävät sen pohjan veden peitossa. Ne muodostavat putkeen ikään kuin tien kaloja varten.” Kaasonen tarkentaa.
Uomaeroosiota pyritään vähentämään hidastamalla veden virtaamista. Tien eteläpuolelle rakennetaan kolme kivettyä pohjakynnystä, joissa vesi törmää ensin kynnykseen ja virtaa vasta sen jälkeen kynnyksen yli. Lisäksi uoman reunoille rakennetaan kivettyjä eroosiosuojauksia. Ne tukevat herkkää savimaata, jolloin se ei pääse huuhtoutumaan veden mukana eteenpäin.
Paikalliset maanomistajat Johan Weurlander ja Mikael Fröberg kertovat olevansa tyytyväisiä projektiin, joka hyödyttää sekä maanomistajia että ympäristöä.
”Pohjakynnysten ja eroosiosuojausten avulla pystymme vähentämään Myransbäckenin eroosio-ongelmaa. Tämä hyödyttää tietenkin koko vesistöä, minkä lisäksi ojitusyhteisöltä säästyy aikaa ja rahaa. Kun veden mukana kulkeutuu vähemmän maamassoja alapuolisille uomaosuuksille, uoman puhdistustarvekin vähenee.” Johan Weurlander toteaa.